Kyron toimitusjohtaja Pentti Yliheljo on ollut ikkunaostoksilla yli kymmenen vuotta. Hän tuli lasinjalostuskoneisiin keskittyvän Kyron Tamglass-tytäryhtiön johtoon vuonna 1992. Koko ajan hän tarkkaillut yhteistyö- ja ostomielellä kansainvälisiä lasikoneyhtiöitä.
Pitkään kesti, ennen kuin aika oli oikea yritysostolle.
1990-luvun puoleenväliin asti Kyro keskittyi metsäteollisuudesta eroon pääsemiseen. Kun Metsäliitto osti Kyrolta metsäteollisuuden pois, tulikin teknologiabuumi. Kyron sisältä paljastui yllätyshelmi, ohjelmistoyhtiö Tecnomen. Kyro listasi Tecnomenin pörssiin, ja sijoittajat veivät osakkeet käsistä. Kyro myi Tecnomenin ja kuittasi siitä hulppean 40 miljoonan euron myyntivoiton.
Tecnomen-shown jälkeen Kyrossa ei ole juuri muuta ollutkaan kuin lasikoneiden valmistusta Tamglassissa. Kaksi energialaitosta jylläävät edelleen Kyröskoskella, mutta ne ovat nykyään sivuosassa.
Viime vuoden lopulla palaset loksahtivat kohdalleen.
Kyro paukautti kuukausia pohjustelemansa jättikaupan, joka kasvatti yhtiön liikevaihtoa kertaheitolla yli 60 prosenttia. Kyro osti italialaisen lasin esikäsittelykoneita valmistavan Z. Bavellonin ja sen tuotteita myyvän hollantilaisen myyntiyhtiöiden ryhmän Glaston. Bavellonin ja Glaston yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2001 89 miljoonaa euroa ja liikevoitto kahdeksan miljoonaa euroa.
Huh, huh
Kyro maksaa kaupoista 66 miljoonaa euroa, etupäässä käteisenä. Myyjiä ovat Z. Bavellonia johtava Dino Bavelloni,Bavellonin suvu ja Glaston omistajayhtiö. Zeffiro Bavelloni perusti vuonna 1946 perheyhtiön, jossa Dino Bavellonikin on tehnyt yli 40-vuotisen elämäntyönsä.
Z. Bavellonin osto on iso loikka. Kyron nykytilanteen voi nähdä kahdella tavalla.
Optimistin näkemys: Lasinjalostuskoneet ovat kasvava markkina-alue, ja Kyron muhkea kassa mahdollisti suuren luokan yritysoston. Kyro löysi Italiasta hyvin kannattavan yhtiön, alansa ykkösen. Bella, bella – menestyksekäs kasvutarina jatkuu!
Pessimistin näkemys: Lasinjalostusalan kasvunäkymät eivät olekaan lähivuosina kovin ruusuiset. Lasinjalostuskoneyhtiöt yhdistyvät ja tekevät yritysostoja pakon edessä, kun kasvua ei muuten tule.
Pessimisti sanoisi myös, että hulppeat Tecnomen-voitot ovat saaneet yritysjohdon liian avokätiseksi yritysostajaksi. Korkean kauppahinnan päälle tulee nimittäin jopa kymmenen miljoonan euron lisälasku, jos Z. Bavelloni yltää huipputuloksiin tänä ja ensi vuonna. Z. Bavellonin tulosparannus ei siis menisi kahtena seuraavana vuonna suoraan Kyrolle, vaan Bavellonin perhe ulosmittaa omansa välistä.
On aikaista sanoa, kumpi näkemys on oikea.
Kyron hallituksen puheenjohtaja Carl-Johan Numelin sanoo yritysoston olleen huolella pohjustettu. ”Meitä on vähän moitittu, että emme tee mitään vaan istumme vain rahojen päällä. On helppo sanoa, että ostakaa, ja joskus on jopa helppo ostaa. Hankalampaa on löytää strategiaan sopivia ostokohteita.
Itsensä pesevät ikkunat
Kyron ja Tamglassin toimitusjohtaja Pentti Yliheljovakuuttaa lasinjalostuskoneiden olevan vahva kasvuala.
Perusteita: Kaupunkien väkimäärä kasvaa. Kuluttajat sekä arkkitehdit suosivat uudenlaista lasisuunnittelua. Lasinjalostusteknologia mahdollistaa entistä monimutkaisempien ja näyttävämpien lasielementtien valmistamisen. Ikkunoiden kaksoislasitus yleistyy. Turvalasien käyttö rakennuksissa ja autoissa lisääntyy. Alaan vihkiytyneet puhuvat jopa itsensä pesevistä ikkunoista.
Perustelut kuulostavat järkeenkäyviltä, mutta numerot ja kilpailijoiden lausunnot eivät oikein tue niitä. Vaikka lasirakentaminen yleistyisi ja turvalasien käyttö kasvaisi, talouden taantuma on puraissut lasialaa.
Maailman suurimmat lasivalmistajat ovat japanilainen Asahi Glass, brittiläinen Pilkington ja ranskalainen Saint-Gobain. Nämä yhtiöt odottavat lähivuosista vaikeaa aikaa.
Lasin kysyntä rakennusteollisuudessa on laskenut taantuman vuoksi. Yhdysvaltalainen ylikapasiteetti on puolestaan nirhaissut autolasien hintoja. Lasin kysynnän väheneminen tosin kirpaisee nopeammin ja kipeämmin Pilkingtonin kaltaisia lasivalmistajia kuin Kyron kaltaisia lasikonevalmistajia.
Taantuma supisti viime vuonna Kyron liikevaihtoa kaksi prosenttia 144 miljoonaan euroon. Hyvin menneen loppuvuoden ansiosta Kyron liikevoitto parani yhdeksän prosenttia 19 miljoonaan euroon. Yhtiö kuitenkin ennusti vuosituloksensa yhteydessä, että suhteellinen kannattavuus voi tänä vuonna heiketä.
Tamglassilla ja Z. Bavellonilla ei ole päällekkäisiä tuotteita tai toimintoja.Yrityskaupasta syntyy vähänlaisesti synergioita.
Pentti Yliheljo sanoo, että alussa yrityskaupan synergiat syntyvät siitä, että yhtiöiden myyntiorganisaatiot antavat toisilleen ”liidejä” eli vinkkejä sopivista asiakkaista. Ainakin yksi sopimus Tamglassin koneiden myymisestä Z. Bavellonin asiakkaalle on Yliheljon mukaan jo tällä tavalla syntynyt.
Syö tai tule syödyksi
Kyrolla on nyt sekä turvalasikoneita että lasin esikäsittelykoneita. Tavoite on saada haltuun koko tuotantoketju, joten seuraavaksi olisi luontevaa laajentua lasin jälkikäsittelykoneiden markkinoille.
Maailman turvalasikonemarkkinat ovat Kyron arvion mukaan noin 350 miljoonaa euroa. Tamglassilla on jo puolet päätuotteittensa markkinoista. Markkinaosuutta on Yliheljon mukaan vaikea enää kasvattaa ainakaan yritysostolla.
Lasin esikäsittelykoneiden markkinat ovat puolestaan noin 600 miljoonaa euroa. Z. Bavellonin osuus tästä on noin 15 prosenttia. Kasvunvaraa siis on.
Toimitusjohtaja Yliheljo sanoo, että Kyrolla menee nyt jonkin aikaa yritysostojen sulatteluun. Uusiin, pienempiin yritysostoihin olisi vielä varaa. Kyro Powerin myynti toisi lisää liikkumatilaa.
Yritysjärjestelyt jatkuvat joka tapauksessa lasikonealalla. Siksi on parempi olla itse järjestämässä yrityskauppoja kuin joutua järjestellyksi.
”Bavellonilla oli samanlainen käsitys, hekin ovat mielellään siinä ykkösketjussa. Tässä on nyt kerätty ykkösketjua yhteen.”
Source: Talouselämä
Oluen hintalappuun on ladattu kovat nousupaineet. Mäyräkoiraan on luvassa 30-45 prosentin korotus.