Database

Rakennusteollisuus RT ry:n tänään julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan talonrakentamisen tilanne on nyt erittäin synkkä.  Ilman pikaisia korjausliikkeitä tilanne synkistyy edelleen johtaen yli 50 000 rakentajan työttömyyteen ensi talvena. Talonrakennustöiden aloitukset ovat putoamassa kahdessa vuodessa puoleen. Asuntoaloitukset supistuvat tänä vuonna 14 000:n tasolle, joka on 1990-luvun huonoimpia vuosiakin selvästi matalampi. Myös muun talorakentamisen uudistuotanto on lähtenyt laskuun ja sama suunta jatkuu ensi vuonna. Infrarakentaminen on säilyttämässä elvytystoimenpiteiden ansiosta kohtuullisen tason ja korjausrakentaminen kasvaa odotetusti, mikäli taloyhtiöt saavat syntymään päätöksiä korjaustöistä.

”Valtioneuvoston pyrkimykset asuntotuotannon käynnistämiseen mm. välimallilla näyttävät epäonnistuvan, koska rakennuttajat eivät saa kohteittensa rahoitusta järjestettyä. Tämän takia tulee ARAn tehtäviin nopeasti lisätä asetusteitse kohderahoitusmahdollisuus vanhan asuntohallituksen tapaan. Lisäksi tulee säätää vapaarahoitteiselle vuokratalotuotannolle verovapaus määräajaksi ja tukea omistusasuntojen hankintaa, jota esimerkiksi ASP:n ehtojen kehittäminen tukisi. Talonrakentamisen lisäelvytys tulee tietenkin kohdistaa muutenkin rakentamis- ja korjaustarpeen mukaan; ei siis vain työllisyyssyistä. Oikea kohde voisi olla kuntien rakennushankkeet, joiden rahoitukselle tulisi antaa 25 prosentin valtiontuki. Esimerkiksi 500 miljoonan euron valtiontuen vipuvaikutuksella työllistyisi 34 000 henkilöä”,  ehdottaa Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen.

Rakentamisen arvioidaan tänä vuonna supistuvan 13 prosenttia. Viime vuonna rakentamin pysyi vielä ennallaan, vaikka talonrakennustöiden aloitukset vähenivät jo viidenneksen. Rakentamisen supistuminen on samaa luokkaa kuin 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana. Talonrakennustöiden aloitukset jäävät 29 miljoonaan kuutiometriin tänä vuonna. Uusia asuntoja aletaan rakentaa vain 14 000 tänä vuonna, vaikka korot ovat alhaiset. Viime vuonna käynnistyi 24 400 asunnon rakennustyöt. Etenkin pientalojen määrät vähenevät tänä vuonna, sillä valmistaloteollisuuden tilauskanta on supistunut viime vuoteen verrattuna merkittävästi. Asuinkerrostalohuoneistojen rakentaminen vähenee, koska rahoitusongelmat vaikeuttavat sekä vapaarahoitteista että vuokratalotuotantoa. Valmiita myynnissä olevia asuntoja on myös edelleen suuri, vaikkakin pienenevä määrä, nyt noin 3 000 asuntoa.

Rakentamisen hinta- ja kustannustaso kohosi edelleen viime vuonna, mutta loppuvuonna joidenkin tuotteiden hinnat jo laskivat. Palkankorotukset nostavat vielä työvoimakustannuksia. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen halpeneminen näkyy tuotantopanosten hintojen alenemisena tänä vuonna. Vanhojen asuntojen hintojen aleneminen jatkuu.

Talonrakentajien kannattavuus heikkeni vuoden 2008 lopussa tuntuvasti, kun uusien asuntojen kauppa jähmettyi. Tuoteteollisuuden kannattavuus pysyi vielä viime vuonna kohtalaisena, mutta tänä vuonna kannattavuus heikkenee merkittävästi. Rakennusalan konkurssien määrä on kasvussa.

Vuoden 2007 suhdannehuipusta tullaan aloituksissa tänä vuonna 50 % alemmalle tasolle

Rakentamisen suhdannehuippu koettiin vuonna 2007. Viime vuonna talonrakennustöitä käynnistettiin runsas 41 milj. m3 eli viidenneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskeneräisten töiden suuren määrän vuoksi rakentamisen määrä pysyi vielä ennallaan. Talonrakentaminen supistui 1,4 prosenttia, mutta maa- ja vesirakentaminen lisääntyi 5,2 prosenttia. Talojen uudisrakentaminen väheni 2,2 prosenttia. Korjaustoiminnan arvioidaan kasvaneen määrältään 2 prosenttia viime vuonna. Rakentamisen työllisyys parani vielä viime vuonna.

Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälinen toiminta kehittyi vuonna 2008 myönteisesti Pohjoismaissa ja Venäjällä, mutta heikkeni Baltiassa. Myös muissa maissa toiminta kehittyi myönteisesti. Rakennusyritysten kansainvälisten toimintojen arvo oli RT:n seurannan mukaan 3,2 miljardia euroa vuonna 2008. Uusia tilauksia saatiin 671 miljoonan euron edestä.

Byrokratia ja hidas päätöksenteko eivät saa hidastaa hankkeiden liikkeellelähtöä

Rakentamisen sääntelyyn ja viranomaistoimintaan liittyvät monet normit nostavat rakentamisen kustannuksia. Rakennusteollisuus pitää normitalkoiden tuloksia sinänsä hyvinä. On kuitenkin tärkeää, että ministeriössä asiaa viedään nyt ponnekkaasti eteenpäin, jotta kaavoitukseen, rakentamismääräyksiin ja ohjeisiin liittyvät turhat määräykset saadaan karsittua.

”Valtion elvytystointen lisäksi viranomaisten ja rakentajien on tehtävä nyt yhteistyötä, jotta byrokratiaan liittyvät muodollisuudet eivät nouse aloitusten esteeksi, vaikka kaikki muu saataisiinkin kuntoon. Nyt pitää huolehtia, että päästään oikeasti tekemään aloituksia eikä aikaa valu hukkaan. Viranomaistenkin on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa osattava joustaa, kuten kaikki muut jo tekevät”, Korhonen painottaa.

”Korjausrakentamisesta puhuttaessa tulee muistaa, että korjausavustuksella voidaan taloyhtiöissä tehdä paljon muutakin – ja jopa nopeammin päätettävää ja liikkeelle pantavaa – kuin putkilinjojen saneeraukset. Tarkoitan tällä esimerkiksi katto- ja julkisivukorjauksia, porras- ja muiden yhteisten tilojen kunnostuksia ja piha-alueiden uudistuksia”, toteaa toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä.

Lähde: Rakennusteollisuus